Powered By Blogger

tiistai 29. maaliskuuta 2016

Vapaaehtoiskahvia ja kevätseurantaa



Oli vissiin univelkoja, kun sisäinen kelloni herätti minut vasta klo 11.00. Aikani kuluksi katselin sitten elokuvaa telkkarista sekä kotimme pääsiäiskaunistuksia:




Aurinko paistoi...


...ja myös lämmitti matkalla vapaaehtoiseksi...


Vapaaehtoiskahvini:


Ja toinen:


Kotimatkalla aurinko ei enää paistanut eikä lämmittänyt. Ajelin kuitenkin mutkan kautta kotiin ja suoritin siinä samalla kevätseurantaa.

Jokakeväisiä, lumen alta paljastuvia... puheenaiheita. Ensinnäkin, koirien skeidaa on aivan hirmuiset määrät tiellä ja tien vieressä. Mutta en olisi siitä kovin huolissani. Yksi kevätsade ja kaikki on gone with the wind rain. 

Myös roskaa riitti. Kaikkein eniten lumen alta on paljastunut tupakka-askeja. Jälleen yksi syy lopettaa tupakanpoltto, jos ei jaksa tyhjää rasiaa kantaa roskikseen asti. 

Toisen sijan tässä kyseenalaisessa kevätroskakilpailussa saavat -häpeä kyllä- pahviset kahvimukit. Ehkä ei kannata lopettaa kahvin juomista, mutta miten olisi kestomukien käyttö. Tai sen verran iso kahvi, että jaksaa roskikselle asti...

Kolmanneksi sijoittuvat karkkipaperit. Selkeä syy lopettaa suklaan syöminen, jos ei jaksa kääreitä roskikseen kantaa.

Varma kevään merkki on myös karhujen herääminen talviuniltaan:


Kevään ensimmäinen karhuhavainto! Karhuhavainnoista kerroin edellisen kerran täällä: 


Karhuhavaintoja olisin mielelläni tehnyt vaikka enemmänkin, tänään vain 0,30 €:n edestä  ;)

Kevään merkki tämäkin: yksi pihaa lakaiseva Ukko bongattu kotipihassa...


Elämää helpottava ovenpidike on saatu kevään kunniaksi pyörävaraston oveen!


Kevätseuranta jatkui keittiössä ruokaa laittaen: porkkana on alkanut kasvaa uutta elämää. Syömäkelpoinen silti edelleen!


Kesäaikaan on siirrytty ja kevät etenee mukavasti. Ihanan piristävää!




6 kommenttia:

  1. Argh! Roskat luonnossa saavat verenpaineen nousemaan! En käsitä, miten sen pienen roskan kiikuttaminen joko taskussa kotiin tai sitten lähimpään roskikseen, voi olla niin erityisen vaikeaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama! Kiehun ja kihisen ja olen valmis kirjoittamaan nimettömänä yleisönosastolle... Tai sitten kirjoitan sarkastisesti omassa blogissani, jolla on muutama lukija, joista kukaan ei heitä roskia :) Käyhän se näinkin...

      Poista
  2. Kuinka ollakaan... olen yhtä ärsyyntynyt ihmisten piittaamattomuudesta elinympäristön siisteyden suhteen kuin sinäkin. Ällöän myös koirankakkoja, vaikka käsitän kyllä niiden maatuvan ajastaan. Silti inhottavat nyt, kun niitä tuntuu olevan kaikkialla.

    Mutta ihanat kevään merkit löysit myös eli kauniit pääsiäiskoristeesi sekä veikeän porkkanan tukan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haju on kyllä... nyt kun vielä pölisee... Mutta siisti täytyy aina olla, sanoi kissa hietikolla. Kaapi päälle tarpeen teon pienen, sievän hietakeon :)

      Poista
  3. Juu en ole kyllä ikinä ymmärtänyt ihmisiä, jotka heittävät roskat maahan! Aina kun sellaisen näen, niin käyn ystävällisesti sanomassa, että sulta taisi tippua tämä... Olen aika kukkahattutäti, mutta roskaaminen saa kyllä sapen kiehumaan...

    VastaaPoista